torstai 25. kesäkuuta 2015

Raparperi-chilihilloke






Aikoinaan Hesarista otetun ohjeen mukaisesti tehty hilloke on jo muutaman vuoden ajan ollut yksi kesäruokien suosikkilisukkeistamme. Chiliä, inkivääriä ja valkosipulia sisältävä raparperihilloke onkin loistava lisuke etenkin grilliruokien seurana. Useimmiten maalla nauttimamme hilloke on tehty ilman inkivääriä ja resepti toimii oikein hyvin niinkin. Tänä kesänä olen kuitenkin tehnyt lisukkeen inkiväärillä höystettynä. 






Ohessa helppo ”perusohje” hillokkeelle, jota voi muunnella makunsa mukaisesti: chilin ja valkosipulin määrää voi vaihdella, mukaan voi ripauttaa vaniljaa ja jos lisää viinietikkaa (ja itämaisia mausteita), voikin puhua chutneysta.
Itse en voi nauttia kovin tulista lisuketta ilman että suu menee haavoille, joten ohje on voimakkuudeltaan miedohko, varsinkin kun tällä kertaa ostamani chilit olivat laadultaan mietoja. Valkosipuliakin lisäsin tänään aika vähän, mutta senkin määrää voi jokainen lisätä mieltymyksensä mukaisesti.




Raaka-aineet

0,5 l raparperia
0,5-2 chiliä riippuen vahvuudesta ja mieltymyksestä
1 pieni punasipuli (käytin vain puolet kuvan isosta sipulista)
0,5 – 1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
1 valkosipulinkynsi
2 rkl vettä
2,5 dl hillosokeria


1. Kuori ja paloittele raparperit sekä sipuli ja valkosipuli. Kuori myös inkivääri ja raasta se. Pilko chili ja hienonna se. Tulisin osa on keskellä olevissa seinämissä, jossa siemenet ovat kiinni, joten voit poistaa sekä nämä seinämät että siemenet halutessasi.

2. Lisää kattilaan raparperin palat, sipulit, chili, inkivääri sekä pari lusikallista vettä. Kuumenna kiehuvaksi ja anna porista hetken aikaa.






3. Lisää hillosokeri, sekoita ja keitä seosta 15-20 minuuttia. Tällöin raparperit kypsyvät ja hilloke saa kauniin värin.


4. Jäähdytä hilloketta noin puoli tuntia ja tölkitä puhtaisiin purkkeihin. Anna hillokkeen tasaantua ja maustua parin päivän ajan viileässä. 


Kokeilepa hilloketta lihan tai broilerin lisäksi myös grillimakkaran lisukkeena. Yhdistelmä toimii loistavasti!



perjantai 8. toukokuuta 2015

Vaniljaiset omenaruusut






En ole koskaan ollut mikään varsinainen leipuri, mutta nyt innostuin kokeilemaan omenaruusujen tekoa. 
Kaikissa kevään aikana näkemissäni ohjeissa ruusujen tekoon on käytetty hilloa. Minä en ole mikään hillojen ystävä, joten käytän sen sijaan ruusujen täytteenä vaniljakiisseliä. Ja ainakin meillä vaniljatäytteiset omenaruusut ovat olleet menestys.

Nämä kuvat on otettu maalla. En muistanut tuoda mukanani isoa tai pieniä muffinivuokia, joten käytin paperisia vuokia. Ne ovat kuitenkin vähän lepruja, joten keksin laittaa ”ruusun” paperivuokineen kahvikuppiin, joka pitää ruusun kauniin mallisena paistamisen aikana. Sainpahan siten vuosia kaapissa käyttämättöminä lojuneet kupit hyötykäyttöön. Leipomisen helpottamiseksi käytin valmistaikinaa (käytin paketista 4 levyä) sekä –vaniljakastiketta.  

Raaka-aineet (8 kpl omenaruusuja)

4 kpl lehtitaikinalevyjä
1 pss vaniljakastikeainesta
2 punaista omenaa (esim. Royal Gala tai Red Delicious)
puolikkaan sitruunan mehu (eipä ollut sitäkään mukana, joten puristin satsumasta mehun)
kanelia
tomusokeria koristeluun



Valmista vaniljakastike pakkauksen ohjeen mukaisesti. Kreemin täytyy olla paksua, joten esim. käyttämäni merkin kastikeohjeesta vähensin nesteen määrän 4 desistä 2,5 dl:aan.  

Pese omenat, puolita ne ja poista siemenkodat. Viipaloi omenan puolikkaat (poikittaissuunnassa) hyvin ohuiksi siivuiksi. Laita viipaleet kulhoon ja lisää sitruunamehu sekä vettä siten, että viipaleet juuri ja juuri peittyvät. Lämmitä mikrossa n. 3 minuuttia ja kaada vesi pois.



Kaulitse lehtitaikinalevyt ohuiksi ja puolita ne pituussuunnassa. Levitä vaniljakreemi levyille ja asettele omenasiivut suikaleen yläreunaan. Ripottele päälle kanelia ja käännä taikinasuikaleen alaosa omenasiivujen päälle.





Rullaa suikale ruusuksi ja laita se muffinivuokaan.



Paista 190-200 asteessa 40-45 minuuttia (tai kunnes ruusut näyttävät kypsiltä, taikina jää helposti raa’aksi ruusun keskeltä). Koristele jäähtyneet ruusut lopuksi tomusokerilla.


 





torstai 16. huhtikuuta 2015

Mangochutney-banaani-chilibroiler





Viime viikolla kaverini kyseli ohjetta broilerruokaan, jota olin tarjonnut hänelle viime syksynä. Enpä ollut aikeistani huolimatta kirjannut sitä tänne blogiin, joten nytpä sitten korjaan tilanteen.

Sain reseptin yli 20 v sitten työkaveriltani, mutta sittemmin se jäi unholaan vuosikausiksi, kunnes viime syksynä ruoka palautui jälleen mieleeni. Kaivoin reseptin esiin ja päivitin nykyaikaan mm. lisäämällä mausteeksi chilin.

Miespuolinen työkaverini oli aikoinaan kirjoittanut ohjeen suurpiirteiseen tyyliin ”broileria, banaania, kermaa jne.”. Itse teen yleensä ruuat samaan malliin eli ”vähän tätä ja hiukkasen tuota, lisätään ripaus tästä ja loraus tuosta”. Ohjeeseen yritin kirjata suuntaa-antavia määriä eri raaka-aineista. Mango-chutneyn ja tuoreen chilin voit korvata sweet-chilikastikkeella. Kermaa, smetanaa ja pekonia sisältävä ruoka ei ole mikään terveyspommi, mutta silloin tällöin on kiva herkutella tällä maukkaalla ruualla.





500-600 g kypsää broileria
1 pkt pekonia
2 banaania
1 prk ananasmurskaa tai –paloja
1 prk smetanaa
2 dl kuohukermaa
2 valkosipulinkynttä
0,5-1 chili riippuen siitä, kuinka vahvaa ruuasta haluat
40 g cashew-pähkinöitä murskattuna
0,5 dl soijaa
1 tl currya


Tee liemiseos eli sekoita kulhossa smetana, kerma, ananasmurska (tai ananaspalat liemineen) ja mangochutney.

Silppua pekoni ja paista se rapeaksi pannulla. Siirrä odottamaan (tarvittaessa talouspaperin päälle, jolloin rasva imeytyy paperiin). Murskaa cashew-pähkinät esim. veitsellä tai leikkurilla sekä pilko valkosipuli ja chili. Paloittele banaanit 3-4 cm pituisiksi paloiksi.


Lisää pannulle tilkka öljyä ja paista valkosipulia ja chiliä hetken aikaa. Lisää soija, curry sekä banaanin palat ja pyörittele niitä pannulla hetken aikaa miedolla lämmöllä ja varo.

Lado laakeaan vuokaan ensin broilerinpalat ja ripottele niiden päälle pekonisilppu sekä cashew-pähkinämurska. Huuhtele pannu tilkalla vettä ja lisää se liemiseoksen joukkoon. Kaada liemi viimeiseksi vuokaan broilerinpalojen päälle.



Paista 200 asteessa 30-40 min. Tarjoa riisin kanssa.




tiistai 7. huhtikuuta 2015

Broileria osterikastikkeessa


Pitkäperjantain päivällisen ennakkovalmistusten kanssa oli sen verran puuhaa edellisenä iltana, että kiirastorstain ruuan piti valmistua helposti. Valmistin meille broileria osterikastikkeessa, joka on aika nopeatekoinen ruoka pitkähköstä raaka-aineluettelosta huolimatta.

Raaka-aineet
450-500 g maustamatonta broilerin sisäfilettä tai rintafileitä
1 chilipalko
2-3 valkosipulinkynttä
kourallinen cashew-pähköitä
1/2 isosta paprikasta
2-3 kevätsipulin vartta (tai pala purjoa)
4-5 dl vettä
3 rkl osterikastiketta
2 rkl soijaa
2-3 rkl kalakastiketta
1 rkl siirappia
öljyä paistamiseen
Maizenaa tms. suurustamiseen

Marinadi
3 rkl öljyä
2 rkl osterikastiketta
1 rkl limemehua
1 rkl riisiviinietikkaa




Sekoita marinadin ainekset kulhossa, paloittele broiler ja laita ne marinoitumaan siksi aikaa, kun teet muut valmistelut.

Pilko paprika sekä chili pieniksi paloiksi (ja poista siemenet), hienonna valkosipulit, murskaa cashew-pähkinät terävällä veitsellä tai morttelissa ja silppua kevätsipuli.



Paahda pähkinäpaloja pannulla ilman rasvaa, jotta ne saavat hieman väriä ja ota ne sen jälkeen sivuun. Paista chili ja valkosipuli öljyssä parin minuutin ajan. Lisää paprika sekä kevätsipuli ja kaada joukkoon broiler marinadikastikkeineen. Paista muutaman minuutin ajan, kunnes broilerpalat oat kullankeltaisen ruskeita.



Lisää vesi, osteri- ja kalakastike, soija sekä siirappi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa maustekastikkeita.
Suurusta liemi mieleiseksesi ja anna hautua, kunnes broiler on kypsää. Lisää lopuksi cashew-pähkinät.

Tarjoile heti riisin kera.




sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Frittata - italialainen versio avoimesta munakkaasta



Frittata on munakkaan tapainen italialainen ruokalaji, joka voidaan valmistaa ilman täytteitä tai vaihtoehtoisesti täytteenä voidaan käyttää melkein mitä tahansa eli kinkkua, juustoa, vihanneksia, yrttejä, sieniä tai jopa edelliseltä aterialta jääneitä perunoita tai pastaa.

Kätevimmin frittata valmistuu, kun sen tekee astiaan, jonka voi siirtää suoraan hellalta uuniin. Lisukkeet nimittäin kypsennetään liedellä, niiden päälle kaadetaan munamassa ja koko komeus siirretään uuniin kypsymään. Perinteinen valurautapannu on tähän tarkoitukseen paras valinta.

Hyvin usein näkee ohjeita, joissa on käytetty lisukkeena perunaa. Vaikka perunasta tykkäänkin, en oikein pidä siitä munakkaan joukossa. Niinpä käytin sen asemasta kesäkurpitsaa, joka sopikin hienosti korvikkeeksi. Uunin lämmössä kesäkurpitsa kypsyi ihanan pehmeäksi.

6 kananmunaa
1 dl kermaa
kesäkurpitsaa (sen verran, että pannun pohja peittyy siivuilla)
2 tomaattia viipaleina
paprikaa
kourallinen babypinaattia
muutama herneenverso
persiljaa
parmesaania
suolaa
mustapippuria



1. Leikkaa kesäkurpitsa n. puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi ja "itketä" ne: levitä siivut talouspaperin päälle ja ripottele pinnalle suolaa. Odota, kunnes neste pisaroi viipaleiden pinnalla eli ne alkavat itkeä. Pyyhi neste pois tai huuhtele ja kuivaa viipaleet.

2. Leikkaa paprika kuutioiksi, paista niitä hetki pannulla ja nosta sivuun odottamaan.

3. Paista kesäkurpitsasiivut molemmin puolin ja lado sen jälkeen kerroksittain niiden päälle paprikat sekä silputut herneenversot, babypinaatti ja persilja. Lisää lopuksi päällimmäiseksi tomaattisiivut.


4. Sekoita keskenään kananmunat, kerma, juusto ja lisää joukkoon hieman suolaa ja mustapippuria. Kaada seos pannulle kasvisten päälle, nosta pannu 175-asteiseen uuniin ja anna kypsyä 20-25 minuuttia. Ota frittata pois uunista heti, kun se näyttää hyytyneen kauttaaltaan, jotta munakas pysyy kuohkeana ja mehevänä.




5. Anna frittatan jäähtyä hetken aikaa ja leikkaa se annospaloiksi. Parhaimmalta munakas maistuu lämpimänä, mutta se soveltuu mainiosti myös nautittavaksi jäähtyneenä salaatin kera. 




sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Vaaleaa kalaa kurkkukastikkeella


Tämän herkullisen kalareseptin otin talteen -90 luvulla HS:n kuukausiliitteestä. Alkuperäisessä ohjeessa kalana on ahvenfileet, mutta maukas kurkku-etikkakastike sopii mainosti myös muiden vaaleiden kalojen seuraksi. Tällä viikolla en saanut meidän kaupasta ahvenfileitä, joten korvasin ahvenet seitifileillä.

400 g tuoreita seitifileitä
n. 150 g kurkkua
1 tl suolaa
3 rkl etikkaa
2 dl kermaa
valkopippuria

Leikkaa kurkku hieman tulitikkua paksummiksi tikuiksi, sekoita joukkoon suola ja anna maustua 10 minuuttia. Sekoita joukkoon etikka ja anna tekeytyä puolisen tuntia.


Jos kalafileet ovat kookkaita, leikkaa ne sopivan kokoisiksi paloiksi ja paista molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Kaada kurkkutikut liemineen pannulle ja nostele kalapaloja varovasti, jotta liemi pääsee myös fileiden alle. Anna kypsyä miedolla lämmöllä kannen alla pari minuuttia. Kaada joukkoon kerma ja lisää pippuri. Anna hautua vielä kymmenisen minuuttia ilman kantta.


Parasta herkku on, kun sen tarjoaa saman tien keitettyjen perunoiden kanssa.




torstai 5. maaliskuuta 2015

Sitruunapasta ilmakuivatulla kinkulla




Maanantaina kokeilin jälleen yhtä some-hittireseptiä ja vuorossa oli tällä kertaa sitruunapasta. Kyseessä on yksinkertainen ruoka, johon ainekset löytyvät yleensä kotoa jo valmiiksi. Reseptejä löytyy vaikka kuinka paljon, minä käytin Hanna Gullichsenin ohjetta, johon lisäsin ilmakuivattua kinkkua (käytin Schwartzwaldin kinkkua, jossa on mukava savun maku).

Raaka-aineet ja ohje on Hanna Gullichsenin ohjeen mukainen, sinisellä italicilla omat kommenttini/muutokseni. 

Koska lisäsin ohjeeseen kinkkua, pastan nimi voisi oikeastaan olla

Tagliatelle al limone e prosciutto

250 g tuorepastaa
yhden sitruunan raastettu kuori ja 3 rkl sitruunanmehua
25 g voita
1 dl kuivaa valkoviiniä
muutama oksa timjamia (käytin kuivattua timjamia)
1,25 dl kuohukermaa (lorahti hieman enemmän)
50 g raastettua parmesaania (laitoin reilummin ja kaapista löytyi vain parmesan lastuja)
suolaa
mustapippuria

paketti Schwartzwaldin kinkkua
persiljaa



1. Täytä kattila vedellä ja laita se jo hellalle odottelemaan pastaa. Raasta parmesaani, mittaa valmiiksi voi, valkoviini ja kerma. Huuhdo sitruuna huolellisesti, raasta siitä kuori (varo raastamasta valkoista osaa, se on kitkerää).

2. Sulata voi paistinpannulla, lisää raastettu sitruunankuori ja sitruunanmehu, keitä minuutin verran. (25 g tuntuu aika isolta määrältä, seuraavan kerran kokeilen hieman vähämmällä).





3. Lisäsin tässä vaiheessa pannulle pilkotun ilmakuivatun kinkun ja annoin muhia hetken. Lisää pannulle viini ja nosta lämpöä, kiehauta jälleen minuutin verran.

4. Lisää kerma, sekoita tasaiseksi ja lisää joukkoon nippu timjaminoksia (tai kuivattua timjamia). Kiehauta ja anna pöhistä miedolla lämmöllä 5–7 minuuttia, kunnes kastike sakenee. Keitä tällä välin tuorepasta. Lisää kiehuvaan, suolattuun veteen tuorepasta ja anna kiehua pari minuuttia.



5. Ongi timjaminoksat pannulta pois, niitä ei enää tarvita. Mausta kastike suolalla ja reilulla mustapippurilla, lisää myös puolet raastetusta parmesaanista.


6. Valuta pasta ja nostele se pannulle kastikkeen joukkoon (tein toisin päin eli kaadoin kastikkeen pastan joukkoon kattilaan ja lisäsin sekaan silputtua persiljaa). Pyörittele kastike pastaan. 




7. Annostele lautasille, lisää annosten päälle loput parmesaanista ja halutessasi tuoreita, silputtuja yrttejä (esim. ruohosipulia tai lehtipersiljaa).


Viinin sijaan kermaa voi laittaa enemmän.

Kerrankin tein ruuan jotakuinkin ohjeen mukaisesti, jopa punnitsin voimäärän, jota en ikinä ennen ole tehnyt ruokaa laittaessa. Sainpahan siitä kuvan tähän...

Pasta oli todella herkullista, ja kun kaiken lisäksi se on erittäin helppo- ja nopeatekoinen, suosittelen lämpimästi sen kokeilemista. Minä ainakin teen uudemman kerran pikapuolin.

Buon Appetito!


 

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Ruusukaali-pekonipaistos



Oheinen lisukepaistos sopii erinomaisesti vaikkapa pihvin kylkeen. 


Ruusukaali-pekonipaistos

400 g ruusukaalia
3 valkosipulinkynttä
1 pkt pekonia
1 dl kuohukermaa
mustapippuria
suolaa

Huuhtele ruusukaalit ja poista niistä kannat sekä päällimmäiset lehdet. Halkaise ruusukaalit kahtia, suuret voit leikata kolmeen-neljään osaan. Lisää kaalit kevyesti suolattuun kiehuvaan veteen ja keitä noin 5 minuuttia. Valuta ne sen jälkeen siivilässä.


Silppua pekonisiivut ja paista niitä pannulla hetken aikaa, lisää sitten pilkotut valkosipulinkynnet. Kypsennä, kunnes pekoni on rapeaa ja lisää ruusukaalit, anna paistua muutama minuutti. 

Lisää kerma ja pippuri sekä tarvittaessa hiukan suolaa. Hauduta pienellä lämmöllä, kunnes kerma on imeytynyt.


Tarjoa heti ruuan lisukkeena.

 


Ruusukaalit kannattaa ohjeen mukaisesti todellakin halkaista, mitä minä en tehnyt. Kerma ja pekoni miedontavat ruusukaalin voimakasta makua paremmin, kun kaalit on puolitettu.

Maukkaita hetkiä!



lauantai 21. helmikuuta 2015

Mukiaamiainen



Innostuin taas kokeilemaan uutta aamiaisohjetta, jonka bongasin joku päivä tällä viikolla facebookissa tai jossain. Jotenkin olen viime aikoina innostunut kokeilemaan nimen omaan netistä sattumoisin huomaamiani ohjeita.

Kyseessä oli siis mikrossa valmistettu nopeatekoinen, helppo ja  kompakti mukiaamiainen, joka sisältää kaiken oleellisen eli munan, paahtista sekä juustoa. Niiden lisäksi mukaan voi lisätä aineksia oman mieltymyksen mukaan. Mulla oli kevätsipulia, miniluumutomaatteja sekä paprikaa, joten laitoin mukiin niitä.

Vaikka ohje kuulosti helpolta ja nopealta - ja osoittautui sellaiseksi myös käytännössä - mun kohdalla arkiaamuisin tyydyn smoothieen. Mutta lauantaiaamuna reseptiä oli kokeiltava. 
Tässä ensimmäisen testaukseni mukainen ohje ja ainesmäärät, joiden määrät ovat aika summittaisia. Jos kananmunat ovat pieniä, lisukkeita kannattaa laittaa vähemmän, jottei paistoksesta tule kuivaa. Seuraavan kerran aion lisätä hieman kinkkua tai pekonia.

1 kananmuna
1 tl silputtua kevätsipulia
2 rkl pilkottua paprikaa
1 pilkottu miniluumutomaatti
1/2 paahtoleipä
1-1,5 rkl juustoraastetta
pippuria, suolaa
rasvaa mukin voiteluun




Voitele muki, riko siihen kananmuna ja riko munan rakenne kevyesti. Sekoita joukkoon kevätsipuli, paprika, tomaatti sekä hieman suolaa ja mustapippuria. Lisää myös juustoraaste.



Lisää lopuksi leipäpalasia seoksen pinnalle ja paineli niitä hieman, jotta jäävät nesteen pinnan alle. Tähän annokseen riitti noin puolikas paahtoleipäviipale.



Lämmitä mikrossa noin pari minuuttia tai hieman enemmän, jotta kananmuna näyttää kypsältä.
Irrota paistos veitsen avulla reunoista ja kumoa lautaselle. Lisäys: Kannattaa ensin kypsentää alle 2 minuuttia ja tarvittaessa lisätä aikaa. 


Ja eikun nauttimaan!




Edit sunnuntaina: annoksesta tuli mehevämpää, kun käytin yhteen annokseen puolitoista munaa (rikoin 3 kananmunaa erilliseen astiaan, josta jaoin sen kahteen mukiin). Toimi hyvin myös ilman juustoa ja Schwartzwaldin kinkku toi maukkaan lisäsäväyksen.