perjantai 31. tammikuuta 2014

Valmiit maalaushommat

Vihdoinkin sain pienimuotoisen kalustemaalausurakan päätökseen. Sarjapöydät, jakkara ym. tulivat kuntoon jo yli viikko sitten, mutta viimeisen maalikerroksen eteisen lipastoon ja peiliin vetäisin vasta eilen.

Sarjapöytien, jakkaroiden ja vitriinitaulujen kehysten lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. Tässä ennen ja jälkeen kuvat jakkaroista ja kehyksistä.






































Lipaston käsittelin puuvahalla. Minulla ei ole aiempaa kokemusta puuvahasta tai sen käytöstä ja lopputulos oli vähän erilainen kuin kuvittelin. Väri on valkoisempi, mitä kaupan mallikappaleen mukaan oletin sen olevan (sävy vanilja, joten ajattelin sen taittavan kellertävään) ja aineen koostumus oli juoksevampi kuin luulin eli vaikutti ulkonäköön. Purkin tekstit selkokielellä : "Jättää puunsyyt näkyviin" = käytännössä ei peitä kunnolla, siveltimen vedot jäävät näkyviin ja vanha pinta paistaa läpi. "Hienostunut vahattu lopputulos pienellä vaivalla" = kun maalaa kalusteen kolmeen kertaan lopputulos ei näytä pohjamaalilla maalatulta. Lipastosta tuli loppujen lopuksi kuitenkin hyvä.



















Alunperin tarkoitukseni oli maalata puuvahalla lipaston lisäksi sen yläpuolella oleva peili mm. siksi, että niiden värisävyt olisivat samat. Loppujen lopuksi vahan väri ei juurikaan poikennut kalustemaalin sävystä, joten sivelin peilinkehykset normimaalilla, niistä tuli hyvät.

Sarjapöydistä olenkin laittanut jo aikaisemmin kuvat heti maalauksen jälkeen. Tässä vielä kuitenkin pari kuvaa niistä ihan "oikeassa elämässä". Näihin olen tosi tyytyväinen. Emme käytä olohuoneessa kattovaloa juuri koskaan vaan sytytämme vain jalka- ja pöytälamput. Uusi valkoinen maalipinta näyttää heijastavan pöytälampun valoa ihan eritavoin kuin entinen ruskea taso, melkein silmiä häikäisee :).





Kyllä on mukava, kun on perjantai. Viikon paras päivä, kun on koko ihana viikonloppu edessä.

Minä siirryn jälleen kerran keittiöpuuhiin. Arvatkaapa, mitä kulhossa kohoaa?




Aamulla tein taikinan kohoamaan, kuva antaa jo vähän vinkkejä tulevasta!

Blinitaikinahan se on keittiöpyyhkeen alla nousemassa. Kulhon alla lehtileikkeen (päivätty 26.1.1991) bliniohje, joka on lukuisat kerrat todettu mielettömän hyväksi. Blinin paistoon siis.

Maukasta viikonloppua jokaiselle!

maanantai 27. tammikuuta 2014

Vaatetankoon tilaa: vinkki ja kysymys

Tuskailetteko te koskaan vaatekaapin riittämättömän tankotilan vuoksi? Minulla ainakin vaatetangot ovat välillä niin täyteen ahdettu, että vastasilitetyt kauluspaidat, jakut ym. rypistyvät, kun niitä yrittää saada mahtumaan kaappiin. Juu tiedän, että vaatteita voisi olla vähemmän, mutta niitä kun nyt vaan on päässyt kertymään.

Kuulin muutama viikko sitten hyvän ja yksinkertaisen idean, jolla saa hieman väljyyttä vaatetankoon.Tai ainakin minulle vinkki oli uusi, monelle se voi olla tuttu juttu.
Pieni helpottava apuväline on niinkin yksinkertainen kuin säilykepurkin avausrengas! Renkaan toinen pää ripustetaan vaatepuun koukkuun ja rinkulan toiseen päähän toinen vaatepuu. Vaatteet saadaan näin hieman kerroksittain roikkumaan.



Minun piti tietysti heti testata ideaa käytännössä yhdellä renkaalla ja kun se tuntui toimivan, alkoi renkaiden kerääminen. Viime viikonloppuun mennessä olin saanut haalittua jo monta rinkulaa talteen. Jakkupuvut sekä bleiserit olivat olleet pari päivää tuulettumassa pakkasessa ja sen jälkeen sainkin ripustettua ne kaappiin vinkin mukaisesti.


Kaikista parhaten toimivat hedelmä- ja tonnikalapurkkien renkaat, sillä ne ovat suurempia kuin esim. juomatölkkien rinkulat.


Sitten kysymys: onko missään myynnissä "oikeata" välinettä tai nipsua, jolla vaatteet saisi samalla tavoin lomittain? Tai onko jotain muuta vastaavaa vinkkiä? Purkkivetimet kun eivät ole niitä kaikkein tyylikkäimpiä kapistuksia ja niihin jää joskus teräviä reunoja.

Vai jatkanko purkkirinkuloiden keräämistä, sillä idea toimii niin hyvin, että seuraavaksi ripustan kaikki muutkin vaatepuuvaatteet vastaavalla tavalla. Meillä taidetaan syödä tomaattikastiketta (onneksi on hyvä ohje KLIK), tonnikalaa ja muita säilykkeitä runsaasti lähiaikoina.






tiistai 21. tammikuuta 2014

Viikonlopun puuhasteluja



Viikonloppu hurahti nopeasti, kun ohjelmassa oli kaikenlaista touhua ja menoa.
Tässä vielä viikon alkajaisiksi kuvakooste viikonlopusta.

Perjantaina käväisimme Puuhiksen kanssa matkamessuilla parin vuoden tauon jälkeen. Oli mukava kierrellä ja tutustua tarjontaan, vaikka tällä kertaa emme matkavarauksia tehneetkään. Johtuiko sitten käyntimme ajankohdasta (kuva otettu puoli kuuden maissa) vai kuvittelinko vain, mutta mielestäni messut vaikuttivat aiempaa hiljaisemmilta. Käytävillä ja ständeillä ei ollut tungosta ja taisi näytteilleasettajiakin olla vähemmän.
















No, saimmepahan nauttia lasilliset kuohuvaa ihan rauhassa ja istualtaan, shampanjabaarissakaan kun ei ollut väkeä jonoksi asti.


Meiltä molemmilta oli lounas jäänyt väliin, joten messuilta suunnistimme kaupungille syömään. Päädyimme jälleen kerran Virgin Oiliin, siellä on mutkaton tunnelma ja ruoka on maittavaa.



Alkupaloiksi valitsimme kaksi pientä annosta, jotka jaoimme keskenämme. Pääruuaksi Puuhis valitsi perinteisesti pizzan. Minä pähkäilin pitkään cannelonien ja jokirapurisoton välillä, joista jälkimmäinen veti pidemmän korren tarjoilijan suosituksesta.



Usein kotona ruokia kuvatessa manaan, kun en saa annoksia näyttämään kauniilta kuvissa. Eipä kovin kuvaukselliselta ravintola-annoskaan näytä, mutta maku oli sitäkin parempi.



Lauantaina ohjelmassa oli ensin posti-, kauppa- ym. asioiden hoitoa. Sen jälkeen pikainen lounas juuressosekeiton muodossa sekä hetki netissä surffailua ja blogien selailua. Sitten olikin aika kaivaa esiin rekvisiitta alkuillan menoa varten. Täytyy myöntää, että näin paljon kannattaja-asusteita ei ylläni ole ollut sitten teinivuosien.




Barona areenassa tunnelma oli korkealla, kun kotijoukkue teki ensimmäisen maalinsa heti pelin alkajaisiksi. Minua ei kotijoukkueen voitto sattuneesta syystä ilahduttanut, mutta Puuhikselle se kyllä kelpasi.

Olimme varanneet pitkästä aikaa iltaherkutteluun juustoja, kevätkääryleitä, oliiveja ym. pikkunaposteltavaa. "Hyvä ruoka, parempi mieli" sanonta näytti pitävän paikkansa, sillä yhtään ei enää harmittanut "oman" joukkueen tappio.




Perjantain ja lauantain menojen vastapainoksi sunnuntai kului leppoisasti pyykinpesua, ruuanlaittoa ja muita pikku kotihommia touhuillen.
Heti aamusta peitot ja petauspatjat pääsivät ulos pakkaseen tuulettumaan muutamaksi tunniksi. Illalla oli saunan jälkeen ihana käydä nukkumaan raikkaisiin petivaatteisiin ja upouusiin lakanoihin. Pakkasesta on hyötyäkin!

Kotitöiden lomassa tuli käytyä muutaman kilometrin mittaisella kävelyllä. Kyllä oli kaunista, vaikka aurinko välillä pilven taakse vetäytyikin.


















Jostain kumman syystä golfkentän kumpuileva maisema toi elävästi mieleen Lapin tunturit, vaikka korkeutta ei näillä kukkuloilla ole paljoakaan.

Kävelylenkin jälkeen maistui kuppi cappucinoa ja pari konvehtia. Tarkoituksena oli viettää hieman pidempikin hetki kirjaa ja lehtiä lukien, mutta en sitten malttanutkaan, vaan keittiö veti puoleensa.










Mainitsinkin tässä postauksessa KLIK wine tastingin maistelulautasella tarjotun vuohenjuustomoussen. En ole koskaan aiemmin tehnyt sitä, mutta nyt halusin kokeilla sen valmistamista. Helppoahan se oli tehdä ja maistui melkein yhtä hyvältä kuin tiistaina Basessa.

Edellispäivältä oli jälleen jäänyt keittoa jäljelle, joten lämmitin sen alkuruuaksi (en millään opi valmistamaan ruokaa vain kahdelle hengelle, ruokaa tulee aina kuin itsestään "perhekokoinen" annos).
Mousse antoi keitolle tosi kivan lisämaun ja se sopi mainiosti myös pihvin ja uunijuuresten, varsinkin punajuurien, kanssa.













Olisi maistunut myös koirulille, joka tuijotti herkeämättä jokaista suupalaani.









Mukava ja rentouttava viikonloppu kaiken kaikkiaan!






torstai 16. tammikuuta 2014

Pöydät maalattu ja lisää kunnostettavaa

Pöydät on nyt maalattu ja olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. Puolikiiltävä pinta sopii hyvin niihin ja ainoastaan yhden pöydän jalkaan tuli pieni maalin "valumajälki". Meinasin hioa sen pois ja maalata kohdan uudelleen, mutta koska maalipisara on huomaamattomassa kohdassa, annan sen (ainakin toistaiseksi) olla.



Maalipurkin kyljessä sanotaan, että maali on täysin kuiva 3-4 päivän kuluttua. Pöytä on niin tyhjän näköinen, että mieli on tehnyt laittaa tulppaanimaljakko, pöytälamppu tms. sen päälle, mutta olen malttanut mieleni ja antanut pöytien kuivua rauhassa. 

Seuraavaksi käsittelyä odottavat mm. jakkara ja pari pientä vitriinikehystä.





Lisäksi kunnostettavana olisi eteisen pieni lipasto ja peili sen yläpuolella.
Vanhan lipaston olen jo kertaalleen restauroinut vuosia sitten, kun löysin sen mökiltä varastosta. Se oli maalattu muistaakseni vihreäksi tai punaiseksi. Maalin poiston jälkeen käsittelin pinnan värillisellä öljyllä. Nyt pintaan on ilmestynyt vaaleampia kohtia ja näyttää aivan kuin puu olisi kuivunut niiltä osin. Lipasto täytyy siis kunnostaa joka tapauksessa jälleen, mutta tällä kertaa maalaan sen valkoiseksi tai antiikkivalkoiseksi.



Lipasto on niin elämää nähneen kolhiintunut, että mielestäni siihen sopii paremmin esim. kuultomaalilla tai vahalla käsitelty pinta kuin täysin peittävä maali. En vain oikein tiedä, minkälaisia vaihtoehtoja sen käsittelyyn olisi. Täytyypä käväistä jälleen maalikaupassa ideoiden ja ohjeiden saamiseksi.

Onko teillä kokemuksia huonekalujen värillisistä puu- tai öljyvahoista? Kuulisin mielelläni vinkkejä ja käytännön kokemuksia niistä.






sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Kalustemaalausta

Meillä on sisustuksessa muutama vaalean puun värinen elementti esim. pieni lipasto, peilin ja taulujen kehykset, sarjapöytiä, puukaihtimet ikkunoissa ym. Nyt olen kuitenkin lopen kyllästynyt puunvärisiin kalusteisiin ja miettinyt jo jonkin aikaa, että haluan niiden tilalle valkoisia pintoja. Torstai-iltana päätin, että uusien tavarahankintojen sijaan maalaan vanhat, mutta hyväkuntoiset kalusteet.  Saman tien olikin sitten lähdettävä hankkimaan valkoista maalia.

Aloitin maalausurakan sarjapöydistä. Pari pöydistämme on pyökin värisiä, kolme pöytää olen maalannut muutama vuosi sitten mahongin sävyiseksi kuultomaalilla.



Ensin hioin pöydät. Jostain syystä olen usemmiten hionut maalattavat pinnat käsin. Koneella ja sen terävällä kärjellä homma sujui kuitenkin tosi kätevästi ja tästä lähtien otan "Mouseni" useammin käyttöön.


Hionnan ja puhdistuksen jälkeen maalasin pinnat pohjamaalilla. Kuvissa näyttää siltä, että maalipinta on tasainen ja kiiltävä. Tosiasiassa pöydät ovat pohjamaalauksen jäljiltä kirjavat ja puunväri kuultaa valkoisen maalin läpi.


Pohjamaalatut pöydät kuivumassa










Tänään maalasin pinnat varsinaisella maalilla. Huomenna maalin kuivuttua sitten näkee, riittääkö yksi kerros pintamaalia vai pitääkö pöydät sivellä toistamiseen. Kuvia lopputuloksesta näette myöhemmin.




tiistai 7. tammikuuta 2014

Tomaattikastike Henri Alénin tapaan







Olette varmaan lukeneet viime päivien iltapäivälehdistä, kuinka huippukokki Henri Alenin twiittaama tomaattikastikkeen resepti on noussut some-hitiksi ja saanut aikaan ryntäyksen kauppojen tomaattimurskahyllyille.

Mekin kävimme eilen kaupassa täydentämässä ruokavarastoja ja samalla katsastimme säilykepurkkihyllyt. Twiittauksesta oli kulunut vain viisi päivää ja loppiaisesta huolimatta niin vain meidänkin lähikaupan hylly loisti tyhjyyttään Alénin kehuman tomaattimurskan kohdalla. Myös parhaimmat oliiviöljyt näyttivät tehneen kauppansa eikä tuorepastoja ollut enää jäljellä kylmähyllyssä. Uskomatonta, minkälainen vaikutus sosiaalisella medialla voi olla jopa ruuanvalmistukseen!

Olenkohan laumasielu vai mitä, mutta mekin päädyimme kokkailemaan pastakastikkeen kuuluisan reseptin mukaisesti. En siis saanut "oikeaa" tomaattimurskaa enkä tuorepastaa, joten oli tyydyttävä korvikkeeseen ja kuivaspagettiin.

Unohdin ostaa tuoretta oreganoa ja basilikaa (ja vasta tätä kirjoittaessa tajusin, että lauhasta säästä johtuen oreganoa ja timjamia olisin edelleen saanut ruukuista omalta terassilta, pahus). Jouduin siis tyytymään kuivattuihin yrtteihin. Kuten kuvasta näkyy, meidän perheessä ruuanvalmistuksen laadunvarmistus toimii.






Kastike on helppotekoinen, salaisuus piilee sen hauduttamisessa.
Mekin annoimme kastikkeen muhia jopa hieman kauemmin mitä reseptissä ohjeistettiin.






Annoksen päälle vielä parmesania ja täytyy myöntää, että oli herkullista! Kuinkahan taivaallista ruoka on, kun siihen käyttää ehdotettua tomaattimurskaa?!?!?



Tekemäni kastike- ja pastamäärä olisi mainiosti riittänyt sellaisenaan ruuaksi kahdelle henkilölle. Olin kuitenkin valmistanut meille alkuruuaksi suppilovahvero-kylmäsavuhärkäkeittoa. Meille oli nimittäin jäänyt suppiskastiketta sunnuntailta ja jatkojalostin sen keitoksi lisäämällä nestettä (kermaa ja maitoa) sekä noin 100 g kylmäsavuhärkää. Olen ennen käyttänyt keittoon kylmäsavuporoa, joka on vieläkin maukkaampaa, mutta makoista keitosta tuli näinkin. Tosin kermainen alkukeitto ja pääruokana pasta-annos oli turhan tuhti kokonaisuus.




Tässä vielä alkuperäinen resepti (kópioitu Iltalehden sivulta):

Henri Alénin #soosi:

Nämä aineet tarvitset:
1. Yksi purkki Mutti-tomaattimurskaa, tai muuta "hyvänmerkkistä" murskaa.
2. Yksi pieni sipuli
3. Kaksi pientä valkosipulin kynttä
4. 0,6 desilitraa oliiviöljyä
5. 0,5 teelusikallista sokeria
6. Halutessasi appelsiinin kuorta ja punaviiniä 0,5 desilitraa

Ja näin valmistat:
1. Kuullota hienonnettua sipulia ja valkosipulia pitkään öljyssä. Vähintään 10 minuuttia matalalla lämmöllä öljyssä. Näin rakennat makeuden, Alén neuvoo.
2. Lisää mukaan sokeri ja tomaattimurskasta puolet. Anna hautua 10 minuuttia. Näin soosi makeutuu... Lisää sen jälkeen loppu murska ja vettä 2 desilitraa. Hauduta sekoittaen.
3. Pidä poreileva lämpö, jatka hauduttamista 15 minuutin ajan, ja lisää mahdollinen punaviini, joka tuo kastikkeeseen happamuuden. Sekoita koko ajan.
4. Kun kastike on sakeaa, lisää suolaa ja mustapippuria myllystä. Jos hifistelet, lisää kaksi kuorimaveitsellä tehtyä palaa appelsiinin kuorta. (Niitä ei syödä, vaan ne antavat vain makua.) Mausta rohkeasti.
5. Ota kastike sivuun, sekoita joukkoon 0,5 desilitraa parasta neitsytoliiviöljyä mitä saat. Älä keitä enää. Se tuo täyteläisyyden soosiin.
6. Sekoita kastike esimerkiksi keitetyn spagetin joukkoon heti, kun pasta on valutettu. Siis heti. Ei päälle, vaan sekaisin! Alén viimeistelee ohjeen.


maanantai 6. tammikuuta 2014

Joulu siivottu


Loppiaisen kunniaksi oli kiva puuhastella kotona ja siivota joulu muutamaksi kuukaudeksi odottamaan esiinottamista. Sisätiloista koristeet ja koristevalot siirtyivät varastoon, ulos vielä jätimme valot muutamaksi viikoksi.


Pakkaamista vaille valmista


Joulukortit ripustan aina keittiön kaapin seinustalle ja kerään ne talteen muiden joulukoristeiden joukkoon.



 



Näyttääpä kuusi tyhjältä ilman koristeita! Ihme kyllä se ei ihmeemmin ole pudotellut neulasia, vaikka vettä ei tarvinnut lisätä edes joka päivä. Sinänsä kätevää, kun kuusen voi viskata terassin aidan yli pihalle, josta Puuhis siirsi sen roskakatokseen sen sijaan että puu pitäisi kantaa koko asunnon läpi.






Kirjaston kulmaikkunoiden koristeoksaa en vielä kuitenkaan malttanut poistaa. Taidan pitää sen ainakin tammikuun ajan tunnelmaa luomassa.



Olohuoneen talviasuun jätin valkoiset tyynyt ja torkkupeitot, mutta pikkuisen väriä tuovat muutama violetti tyyny ja peitto.






Hetken aikaa olohuone näytti ihan siistiltä.





Mutta eipä mennyt montaakaan minuuttia, kun Vanharouva sai kasattua itselleen pesän. Tyynyt sentään vielä pysyivät sohvalla toistaiseksi.



Varsinaisia uudenvuodenlupauksia en tehnyt, mutta nyt on uusien tuulien aika. Huomenna alkaa taas arki ja taidanpa käväistä kuntosalilla monen viikon tauon jälkeen - Kiloille kyytiä -kampanja alkaa. Mielenkiinnolla odotan, mitä muita muutoksia ja uutta vuosi tuo tullessaan.

Hyvää loppiaista jokaiselle! Minä lähden kokeilemaan tomaattikastiketta Henri Alénin ohjeen mukaisesti.