sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Frittata - italialainen versio avoimesta munakkaasta



Frittata on munakkaan tapainen italialainen ruokalaji, joka voidaan valmistaa ilman täytteitä tai vaihtoehtoisesti täytteenä voidaan käyttää melkein mitä tahansa eli kinkkua, juustoa, vihanneksia, yrttejä, sieniä tai jopa edelliseltä aterialta jääneitä perunoita tai pastaa.

Kätevimmin frittata valmistuu, kun sen tekee astiaan, jonka voi siirtää suoraan hellalta uuniin. Lisukkeet nimittäin kypsennetään liedellä, niiden päälle kaadetaan munamassa ja koko komeus siirretään uuniin kypsymään. Perinteinen valurautapannu on tähän tarkoitukseen paras valinta.

Hyvin usein näkee ohjeita, joissa on käytetty lisukkeena perunaa. Vaikka perunasta tykkäänkin, en oikein pidä siitä munakkaan joukossa. Niinpä käytin sen asemasta kesäkurpitsaa, joka sopikin hienosti korvikkeeksi. Uunin lämmössä kesäkurpitsa kypsyi ihanan pehmeäksi.

6 kananmunaa
1 dl kermaa
kesäkurpitsaa (sen verran, että pannun pohja peittyy siivuilla)
2 tomaattia viipaleina
paprikaa
kourallinen babypinaattia
muutama herneenverso
persiljaa
parmesaania
suolaa
mustapippuria



1. Leikkaa kesäkurpitsa n. puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi ja "itketä" ne: levitä siivut talouspaperin päälle ja ripottele pinnalle suolaa. Odota, kunnes neste pisaroi viipaleiden pinnalla eli ne alkavat itkeä. Pyyhi neste pois tai huuhtele ja kuivaa viipaleet.

2. Leikkaa paprika kuutioiksi, paista niitä hetki pannulla ja nosta sivuun odottamaan.

3. Paista kesäkurpitsasiivut molemmin puolin ja lado sen jälkeen kerroksittain niiden päälle paprikat sekä silputut herneenversot, babypinaatti ja persilja. Lisää lopuksi päällimmäiseksi tomaattisiivut.


4. Sekoita keskenään kananmunat, kerma, juusto ja lisää joukkoon hieman suolaa ja mustapippuria. Kaada seos pannulle kasvisten päälle, nosta pannu 175-asteiseen uuniin ja anna kypsyä 20-25 minuuttia. Ota frittata pois uunista heti, kun se näyttää hyytyneen kauttaaltaan, jotta munakas pysyy kuohkeana ja mehevänä.




5. Anna frittatan jäähtyä hetken aikaa ja leikkaa se annospaloiksi. Parhaimmalta munakas maistuu lämpimänä, mutta se soveltuu mainiosti myös nautittavaksi jäähtyneenä salaatin kera. 




sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Vaaleaa kalaa kurkkukastikkeella


Tämän herkullisen kalareseptin otin talteen -90 luvulla HS:n kuukausiliitteestä. Alkuperäisessä ohjeessa kalana on ahvenfileet, mutta maukas kurkku-etikkakastike sopii mainosti myös muiden vaaleiden kalojen seuraksi. Tällä viikolla en saanut meidän kaupasta ahvenfileitä, joten korvasin ahvenet seitifileillä.

400 g tuoreita seitifileitä
n. 150 g kurkkua
1 tl suolaa
3 rkl etikkaa
2 dl kermaa
valkopippuria

Leikkaa kurkku hieman tulitikkua paksummiksi tikuiksi, sekoita joukkoon suola ja anna maustua 10 minuuttia. Sekoita joukkoon etikka ja anna tekeytyä puolisen tuntia.


Jos kalafileet ovat kookkaita, leikkaa ne sopivan kokoisiksi paloiksi ja paista molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Kaada kurkkutikut liemineen pannulle ja nostele kalapaloja varovasti, jotta liemi pääsee myös fileiden alle. Anna kypsyä miedolla lämmöllä kannen alla pari minuuttia. Kaada joukkoon kerma ja lisää pippuri. Anna hautua vielä kymmenisen minuuttia ilman kantta.


Parasta herkku on, kun sen tarjoaa saman tien keitettyjen perunoiden kanssa.




torstai 5. maaliskuuta 2015

Sitruunapasta ilmakuivatulla kinkulla




Maanantaina kokeilin jälleen yhtä some-hittireseptiä ja vuorossa oli tällä kertaa sitruunapasta. Kyseessä on yksinkertainen ruoka, johon ainekset löytyvät yleensä kotoa jo valmiiksi. Reseptejä löytyy vaikka kuinka paljon, minä käytin Hanna Gullichsenin ohjetta, johon lisäsin ilmakuivattua kinkkua (käytin Schwartzwaldin kinkkua, jossa on mukava savun maku).

Raaka-aineet ja ohje on Hanna Gullichsenin ohjeen mukainen, sinisellä italicilla omat kommenttini/muutokseni. 

Koska lisäsin ohjeeseen kinkkua, pastan nimi voisi oikeastaan olla

Tagliatelle al limone e prosciutto

250 g tuorepastaa
yhden sitruunan raastettu kuori ja 3 rkl sitruunanmehua
25 g voita
1 dl kuivaa valkoviiniä
muutama oksa timjamia (käytin kuivattua timjamia)
1,25 dl kuohukermaa (lorahti hieman enemmän)
50 g raastettua parmesaania (laitoin reilummin ja kaapista löytyi vain parmesan lastuja)
suolaa
mustapippuria

paketti Schwartzwaldin kinkkua
persiljaa



1. Täytä kattila vedellä ja laita se jo hellalle odottelemaan pastaa. Raasta parmesaani, mittaa valmiiksi voi, valkoviini ja kerma. Huuhdo sitruuna huolellisesti, raasta siitä kuori (varo raastamasta valkoista osaa, se on kitkerää).

2. Sulata voi paistinpannulla, lisää raastettu sitruunankuori ja sitruunanmehu, keitä minuutin verran. (25 g tuntuu aika isolta määrältä, seuraavan kerran kokeilen hieman vähämmällä).





3. Lisäsin tässä vaiheessa pannulle pilkotun ilmakuivatun kinkun ja annoin muhia hetken. Lisää pannulle viini ja nosta lämpöä, kiehauta jälleen minuutin verran.

4. Lisää kerma, sekoita tasaiseksi ja lisää joukkoon nippu timjaminoksia (tai kuivattua timjamia). Kiehauta ja anna pöhistä miedolla lämmöllä 5–7 minuuttia, kunnes kastike sakenee. Keitä tällä välin tuorepasta. Lisää kiehuvaan, suolattuun veteen tuorepasta ja anna kiehua pari minuuttia.



5. Ongi timjaminoksat pannulta pois, niitä ei enää tarvita. Mausta kastike suolalla ja reilulla mustapippurilla, lisää myös puolet raastetusta parmesaanista.


6. Valuta pasta ja nostele se pannulle kastikkeen joukkoon (tein toisin päin eli kaadoin kastikkeen pastan joukkoon kattilaan ja lisäsin sekaan silputtua persiljaa). Pyörittele kastike pastaan. 




7. Annostele lautasille, lisää annosten päälle loput parmesaanista ja halutessasi tuoreita, silputtuja yrttejä (esim. ruohosipulia tai lehtipersiljaa).


Viinin sijaan kermaa voi laittaa enemmän.

Kerrankin tein ruuan jotakuinkin ohjeen mukaisesti, jopa punnitsin voimäärän, jota en ikinä ennen ole tehnyt ruokaa laittaessa. Sainpahan siitä kuvan tähän...

Pasta oli todella herkullista, ja kun kaiken lisäksi se on erittäin helppo- ja nopeatekoinen, suosittelen lämpimästi sen kokeilemista. Minä ainakin teen uudemman kerran pikapuolin.

Buon Appetito!


 

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Ruusukaali-pekonipaistos



Oheinen lisukepaistos sopii erinomaisesti vaikkapa pihvin kylkeen. 


Ruusukaali-pekonipaistos

400 g ruusukaalia
3 valkosipulinkynttä
1 pkt pekonia
1 dl kuohukermaa
mustapippuria
suolaa

Huuhtele ruusukaalit ja poista niistä kannat sekä päällimmäiset lehdet. Halkaise ruusukaalit kahtia, suuret voit leikata kolmeen-neljään osaan. Lisää kaalit kevyesti suolattuun kiehuvaan veteen ja keitä noin 5 minuuttia. Valuta ne sen jälkeen siivilässä.


Silppua pekonisiivut ja paista niitä pannulla hetken aikaa, lisää sitten pilkotut valkosipulinkynnet. Kypsennä, kunnes pekoni on rapeaa ja lisää ruusukaalit, anna paistua muutama minuutti. 

Lisää kerma ja pippuri sekä tarvittaessa hiukan suolaa. Hauduta pienellä lämmöllä, kunnes kerma on imeytynyt.


Tarjoa heti ruuan lisukkeena.

 


Ruusukaalit kannattaa ohjeen mukaisesti todellakin halkaista, mitä minä en tehnyt. Kerma ja pekoni miedontavat ruusukaalin voimakasta makua paremmin, kun kaalit on puolitettu.

Maukkaita hetkiä!



lauantai 21. helmikuuta 2015

Mukiaamiainen



Innostuin taas kokeilemaan uutta aamiaisohjetta, jonka bongasin joku päivä tällä viikolla facebookissa tai jossain. Jotenkin olen viime aikoina innostunut kokeilemaan nimen omaan netistä sattumoisin huomaamiani ohjeita.

Kyseessä oli siis mikrossa valmistettu nopeatekoinen, helppo ja  kompakti mukiaamiainen, joka sisältää kaiken oleellisen eli munan, paahtista sekä juustoa. Niiden lisäksi mukaan voi lisätä aineksia oman mieltymyksen mukaan. Mulla oli kevätsipulia, miniluumutomaatteja sekä paprikaa, joten laitoin mukiin niitä.

Vaikka ohje kuulosti helpolta ja nopealta - ja osoittautui sellaiseksi myös käytännössä - mun kohdalla arkiaamuisin tyydyn smoothieen. Mutta lauantaiaamuna reseptiä oli kokeiltava. 
Tässä ensimmäisen testaukseni mukainen ohje ja ainesmäärät, joiden määrät ovat aika summittaisia. Jos kananmunat ovat pieniä, lisukkeita kannattaa laittaa vähemmän, jottei paistoksesta tule kuivaa. Seuraavan kerran aion lisätä hieman kinkkua tai pekonia.

1 kananmuna
1 tl silputtua kevätsipulia
2 rkl pilkottua paprikaa
1 pilkottu miniluumutomaatti
1/2 paahtoleipä
1-1,5 rkl juustoraastetta
pippuria, suolaa
rasvaa mukin voiteluun




Voitele muki, riko siihen kananmuna ja riko munan rakenne kevyesti. Sekoita joukkoon kevätsipuli, paprika, tomaatti sekä hieman suolaa ja mustapippuria. Lisää myös juustoraaste.



Lisää lopuksi leipäpalasia seoksen pinnalle ja paineli niitä hieman, jotta jäävät nesteen pinnan alle. Tähän annokseen riitti noin puolikas paahtoleipäviipale.



Lämmitä mikrossa noin pari minuuttia tai hieman enemmän, jotta kananmuna näyttää kypsältä.
Irrota paistos veitsen avulla reunoista ja kumoa lautaselle. Lisäys: Kannattaa ensin kypsentää alle 2 minuuttia ja tarvittaessa lisätä aikaa. 


Ja eikun nauttimaan!




Edit sunnuntaina: annoksesta tuli mehevämpää, kun käytin yhteen annokseen puolitoista munaa (rikoin 3 kananmunaa erilliseen astiaan, josta jaoin sen kahteen mukiin). Toimi hyvin myös ilman juustoa ja Schwartzwaldin kinkku toi maukkaan lisäsäväyksen.

lauantai 24. tammikuuta 2015

Juusto-paahtoleipärullat


Löysin pari päivää sitten todella helpon, mutta herkullisen kuuloisen ohjeen paahtoleipärullien tekemiseen. Ohjetta piti kokeilla heti tänään ja kokeilu kannatti. Aamiaisen lisukkeeksi valmistui kädenkäänteessä tuttuakin tutumpi paahtoleipä + juusto -yhdistelmä uudella tapaa valmistettuna. Ruokaisamman niistä saa lisäämällä juuston lisäksi viipaleen kinkkua.

Leikkaa paahtoleivistä reunat ja kauli ne litteäksi.


Laita jokaiselle leivälle juustoviipale. Mikä tahansa hyvin sulava juusto sopii, minä käytin sulatejuustoviipaleita. Kääri leivät löyhälle rullalle.



Paista rullia muutama minuutti öljy-voiseoksessa ja kääntele niitä paistamisen aikana. Rullat ovat valmiit, kun ne ovat kauniin ruskeat ja juusto on sulanut.



Nams! Näitä olisi voinut syödä vaikka kuinka monta!






tiistai 6. tammikuuta 2015

Paahdettu punajuurikeitto ja vuohenjuustomousse






Pakkaspäivän kävelyretken jälkeen kuuma keitto maistuu taivaalliselta. Tänään nautimme vuohenjuustolla höystettyä punajuurikeittoa, jonka lisäksi tein chevremoussen vahvistamaan vuohenjuustoaromeja.

Tässä ohjeet, jonka mukaan valmistin keiton tänään. Yleensä keitän juurekset, mutta nyt oli kiva kokeilla niitä paahdettuna.

PAAHDETTU PUNAJUURIKEITTO

1 kg punajuuria
2 kpl jauhoisia perunoita
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
2-3 rkl öljyä
timjamia

8-10 dl vettä
2 kasvisliemikuutiota (tai vastaava määrä fondia)
100 g vuohenjuustoa 
mustapippuria
1 dl kermaa 
suolaa (tai Aromattia tai Herbamarea)
(balsamicoa)

Kuori ja lohko punajuuret, perunat, sipuli ja valkosipulinkynnet ja laita ne laakeaan uunivuokaan. Pirskottele päälle oliiviöljy sekä lisää timjamia. Kääntele kasvispaloja, jotta ne maustuvat joka puolelta ja paahda niitä 225 asteessa noin tunti tai kunnes punajuuri on pehmeää. Kääntele muutaman kerran paahtamisen aikana.


Laita pehmenneet kasvikset kattilaan, lisää reilu puolet vedestä ja kasvisliemikuutiot sekä vuohenjuusto. Anna kiehua sen aikaa, että juusto on sulanut.


Soseuta keitto sauvasekoittimella (tai monitoimikoneessa). Kuumenna keitto uudelleen, lisää loput vesimäärästä, kerma, hieman mustapippuria sekä tarvittaessa suolaa. Mikäli keitto tuntuu liian sakealta, lisää vettä. Muutama balsamico-suihkaus antaa miellyttävän lisämaun.
Silppua pinnalle persiljaa ja tarjoa höyryävä keitto vuohenjuustomoussen kanssa.

Ohjeissa puhutaan aina "samettisen pehmeästä" keitosta. Omani ei ihan sitä ollut, vaan siihen jäi sauvausekoittimen jäljiltä pieniä punajuuren hippuja. Kypsän pehmeinä ne toivat kuitenkin mukavaa suutuntumaa. Keitto oli muuten paljon parempaa, miltä se kattilassa näyttää.



VUOHENJUUSTOMOUSSE

n. 1 dl kuohukermaa
140 g pehmeää vuohenjuustoa
1 valkosipulinkynsi
vajaa 1 rkl oliiviöljyä
1 tl sitruunamehua
ripaus suolaa ja mustapippuria

Vatkaa kuohukerma löysähköksi vaahdoksi. Lisää joukkoon vuodenjuusto, hiennonnettu valkosipulinkynsi sekä muut mausteet. Laita jääkaappiin maustumaan keiton valmistumisen ajaksi.



Kerma laimentaa vuohenjuuston makua. Koska tällä kertaa käyttämäni juusto oli melko mietoa, vaahdotin kermaa vain noin desin. Vahvemman makuisen vuohenjuuston kanssa olen käyttänyt kermaa parin desin verran.