Raclettea meidän perheen tapaan

Meillä on niin, että jotkut ruuat ovat hyvinkin sidottuja tiettyyn vuodenaikaan. Vaikka grilli seisoo terassilla helposti käytettävissä, meillä (kuten varmaan useimmilla) grilliruoka on nimenomaan kesäajan herkkua. Ja vaikka tietyt grillilisukkeet olisivat mainiosti toteutettavissa myös uunissa, niitä ei tule siellä tehtyä.

Ns. talviruokia meillä ovat mm. liha- ja juustofonduet sekä raclette. Niiden kausi alkaa lokakuun lopussa tai marraskuussa ja viimeisen kerran talvikauden herkkuja maistellaan yleensä maaliskuussa. Niinpä eilen päätimmekin valmistaa kenties tämän talven viimeisen kerran raclettea.

Perheellämme on hieman erilainen tapa nauttia raclettesta. Perinteisen (uuni)perunan, herkkusienten, hillosipuiden ym. sijaan jokainen valmistaa lisukkeista "lämpimiä voileipiä". Tapa alkoi vuosia sitten, kun tyttärillemme eivät tradiotionaaliset tarjoiltavat maistuneet ja niiden tilalle piti keksiä jotain muuta.
Lapset oppivat jo nuorina itse paistamaan raclettepannun levyllä haluamansa lisukkeet ja kokoamaan ne leipäsiivun päälle sulatetun juuston kera.

Eilen olimme valinneet lisukkeiksi kukkakaalia, porkkanaa ja ruusukaalia esikeitettyinä, paprikaa, persikkaa sekä hunaja-yrttimarinoituja valkosipulin kynsiä. Näiden lisäksi tarjolla oli pekonia sekä paperinohuiksi siivuiksi leikattua naudan ulkofileetä. Juustoina olivat raclette- sekä tuhkaraitajuustoa ja savuraclettea.
Joskus käytän leivän korvikkeena ohueksi siivuksi leikattua kesäkurpitsaa, mutta eilen kokosimme herkut täysjyväpaahtoleivälle. Vihannekset maistuivat tosin parhailta sellaisenaan paksulla juustokuorrutuksella.

Viiniksi Puuhis oli valinnut takuuvarman Hewitsonin Miss Harryn, jonka pehmeän täyteteläinen maku sopi hienosti racletten seuraksi.

Aurinkoista sunnuntaita!

Lauantaina ohjelmassa Kädentaitomessut ja sushin tekoa

Launtaina oli mukava pistäytyä Wanhan Sataman Kädentaitomessuilla. Siellä on aina niin paljon katseltavaa ja ihasteltavaa, että aikaa saisi kulumaan vaikka kuinka paljon. Tällä kertaa kuitenkin oli tyydyttävä parin tunnin pikaiseen kiertelyyn.
Monia ihania tuotteita ja näppäriä ideoita oli roppakaupalla ja suurin osa tarjonnasta jäi kuvaamatta. Keskityin niin katseluun ja ihasteluun, että en muistanut ottaa kuvia. Muutaman esimerkin näytteilleasettajista kuitenkin sain tallennettua.

Näitä Emma's & Mama's verkkokaupan tuotteita voisi hankkia niin itselle kuin lahjaksikin. Esim. pitsikannellisessa purkissa olisi mukava antaa vaikkapa itse tehtyä hilloa.

Osastoja kierrellessä tulee aina itsellekin mieliteko käsillä tekemiseen. Helmien ja korukivien myyjiä pystyn harvoin ohittamaan sortumatta ostoksiin, nytkin hankin muutaman nauhan.
Omakorun helmi- ja kivivalikoima on huikean laaja.

Tuulia design myy valmistuotteiden lisäksi materiaaleja ja tarvikepaketteja harrastajille.
Näidenkin tekoa olisi ihana kokeilla joku kerta.

Eipä ole tullut mieleen, että vanhoista kakkukuvuista ja kattiloista saisi näin kekseliäästi lamppuja.

Messujen jälkeen olikin kiiruhdettava kotiin, sillä illan ohjelmaan kuului vielä paljon puuhaa. Ensiksi piti tehdä mansikkajuustokakku tekeytymään sunnuntaiksi, jolloin lapsemme eli aikuisemme olivat tulossa syömään.  Kakkuja tuli lopulta yksi ja vähän päälle, sillä tyttärelle tein oman minikakun gluteenittomana.

Kakun leipomisen jälkeen keittiöhommat jatkuivat sushin teolla. Vaikka pidämme sushista paljonkin, emme ole vielä kertaakaan valmistaneet niitä itse. Nyt oli aika opetella tämäkin taito.
 Maki-rullat olisi voinut kääriä vähän tiukemmiksi, mutta maultaan ne kuten nigiritkin olivat herkullisia.

Mukavaa alkuviikkoa!